Kesämuistoja
Päivät olivat pitkiä ja lämpöisiä. Maleksimme joen rantaa vievää katua, istuskelimme sen penkeillä, juttelimme puistossa, suurten vanhojen puiden katveessa. Hymyilimme usein, yhdessä. Olimme onnellisia ja vapautuneita. Sitä emme saa koskaan takaisin.
Teimme pitkiä kävelyretkiä, istuimme kahviloissa. Nauroimme joskus, yhdessä. Niitä hetkiä emme saa takaisin.
Se olitko sinä, joka lähdit, vai minä, joka lähdin, joka lopetti yhteisen aikamme, vai ajauduimmeko vain erikseen? Päästimmekö irti vai emmekö vain pitäneet riittävän lujasti kiinni?
Tänä päivänä, näiden muistojen varjossa, minä kaipaan sinua yksin.
0 Comments:
Post a Comment
<< Home